Kehotietoisuus ja kipu: Tukea kehon kuuntelusta

kehotietoisuus ja kipu

Kehotietoisuus ja kipu ovat olleet vahvasti läsnä elämässäni reilun vuoden ajan. Vasen lonkkani alkoi kipuilla viime talvena. Aluksi kuvittelin, että kyllä se siitä paranee. Liikerajoite kuitenkin lisääntyi pikkuhiljaa ja kävely teki kipeää yhä enemmän. Puolen vuoden kipuilun jälkeen kävin röntgenkuvassa, josta ortopedi totesi, että lonkan kuluma on niin paha, että pääsin heti keinonivelen leikkausjonoon. Kolmisen viikkoa sitten nivel leikattiin. Kuntoutuminen on onnekseni alkanut oikein hyvin.

Olen saanut aivan loistavaa apua niin fysioterapeuteiltani kuin ortopedeiltäni. Elämme ihmeellisessä, ylellisessä maailmassa! Vain muutama vuosikymmen sitten olisin jäänyt ilman keinonivelen tuomaa helpotusta loppuelämäkseni.

Kehotietoisuus ja kipu: kehon kuuntelua kannattaa treenata!

Väitän, että taidostani kuunnella kehoani on ollut ja on iso apu niin leikkaukseen valmistautumisessa kuin kuntoutumisessa.

Leikkaus on aina iso juttu keholle. Lonkan keinonivelen leikkaukseen valmistautumisohjeissakin neuvotaan, että lihaskunnosta on tärkeä pitää jo etukäteen huolta ja esimerkiksi kiinnittää hyvään ravitsemukseen huomiota. Itse halusin paneutua huolella näihin asioihin ja pitää itseni toimintakykyisenä leikkausta edeltävinä kuukausina. (Ei ollut lainkaan itsestään selvää aluksi, että kipeällä lonkallani olisin pystynyt ohjaamaan leikkausta edeltävät kuukaudet esimerkiksi pilates-ryhmiäni.)

Fysioterapeuteiltani sain täsmäohjeita, miten treenata lihasvoimaa mahdollisimman vähällä nivelkuormituksella. Kulunutta niveltä ei kannata ärsyttää turhaan, sillä siitähän kipu vain äityy. Liiallinen lepo taas romahduttaa lihaskuntoa, joten treeniohjelma täytyy laatia huolella ja kehoa kuunnellen.

Kehotietoisuudessa yksi tärkeä osa onkin osata pyytää apua eikä kuvitella, että kaikesta selviää itse!  Kehoa kuuntelemalla selviää, minkälaiset vinkit ja neuvot toimivat omalla kohdalla. Luotettavat ammattilaiset ovat valmiita myös kuulemaan palautetta ja palautteen perusteella tarkistamaan ohjeita.

Rosen-terapia ja tunteet kehossa 

Varsinkin lonkkavaivan ensimmäisinä kuukausina koko vasen jalka kaipasi kovasti tukea. Kävin Rosen-terapiassa, jossa sain kiinni isällisen tuen tarpeesta, jonka olin menettänyt kuusitoistavuotiaana, kun isäpuoleni menehtyi yllättäen. Sain yhteyden kehoni kautta, miten vastuun taakka selviämisestä väritti tuota ajanjaksoa elämässäni. Lihasjännitykset ja toisaalta -velttous hellittivät muutaman kuukauden aikana, kun kohtasin teini-ikääni liittyneitä tunnemuistoja. Lonkkaan ja vasempaan jalkaan palautui normaali lihastonus ja joustavuus.

Kehon kiputilat saattavat siis symboloida tai nostaa pintaan menneisyydestä tunteita, joita aikoinaan ihminen ei ole kyennyt kohtaamaan. Tämä psyykkinen ulottuvuus on tärkeä osa paranemisprosessia, vaikka se edelleenkin helposti sivuutetaan ja kipua saatetaan hoitaa vain fyysisenä ongelmana.

Valmistautuessani leikkaukseen täytyi myös henkisesti ”kypsyä” ajatukseen, että jotakin minussa korjataan peruuttamattomasti. Surulle ja luopumisprosessille on tärkeä sallia aikaa ja tilaa. Rosen-terapia oli loistava tapa kuunnella kehoani ja sieltä nousevia tunteita.

Sopiva kuormitus ja taito rentoutua

Leikkauspäivän koittaessa olin jo muutaman kuukauden ajan oppinut elämään risan lonkkani kanssa sovussa. Huomaamaan, mitä kaikkea olikaan mahdollista tehdä kivutta kiinnittämättä liikerajoituksiin jatkuvaa huomiota.

Kehotietoisuuteni siis auttoi hakemaan oikeanlaista apua ja tukea luotettavilta ammattilaisilta, huomioimaan sekä fyysistä kuntoa että antamaan tilaa tunteille. Kehotietoisuus auttoi huomioimaan, mikä oli sopivaa kuormitusta eli kunnioittamaan omia rajojani.

Toipumisessa ja kivun hallinnassa tärkeää on myös taito säädellä stressiä. Kyky luottaa elämän prosessiin, jossa kehokin voi hellittää ja rentoutua tarpeettomista jännityksistä. Näin kehon paranemisprosessit pystyvät toimimaan tehokkaammin.

Kehotietoisuus ja kipu – mitä tukea kehon kuuntelusta arkeen:

  • inspiraatiota ja kykyä kiinnittää huomiota, mikä on mahdollista treenaamisessa ja liikkumisessa ilman että provosoi tarpeetonta kipua
  • taitoa kohdata tunteita, joita kipu ja uusi tilanne kehon kanssa herättää
  • taitoa kohdata tunteita, joita kiputilan taustalla saattaa olla tai joita kiputila nostaa pintaan
  • varmuutta hakea apua ammattilaisilta ja inspiraatiota tutkia, mikä omalla kohdalla auttaa
  • taitoa rentoutua ja hyödyntää lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä
  • uteliaisuutta, mitä tämä uusi tilanne symboloi omassa elämässä.

Miten treenata kehonkuuntelun taitoa?

Kehon kuuntelun taitoa kannattaa treenata mieluiten silloin, kun kehossa ei ole erityistä kiputilaa tai ongelmaa. Tämä siksi, että kipeänä tai särkevänä kipu vie helposti liikaa huomiota, keho jännittyy eikä kehon kuuntelemisesta tule mitään.

Oleellista on hiljentää vauhtia, sulatella stressiä, antaa tilaa rentoutumiselle. Tähänkin vaiheeseen tarvitsemme usein toisen ihmisen apua tai ryhmää. Hellittämisen jälkeen voit antaa tilaa nautinnolliselle liikkeelle ilman suorittamista. Olemalla utelias, mitä juuri sinun kehosi kaipaa juuri nyt? Pakottamatta mitään – vain nauttien! Kun näin kehotietoisuutta vahvistaa, on tämä taito käytettävissä myös hankalammissa elämänvaiheissa, kun kipu ja kehon rajoitteet ilmoittavat olemassa olostaan.

Huomaathan vielä, että jokaisella meistä tilanteet ovat yksilöllisiä! Kivut ja niiden taustalla olevat syyt ovat moninaisia. Tämä lyhyt postaus vain raapaisee syvällistä aihetta.

Kotona kehossa -valmennuksessa treenaamme kehotietoisuutta! Kiinnostaako? Seuraava ryhmä aloittaa keväällä 2026. Lue lisää..

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *