Korttitalo on auttanut sinua selviämään. Se on tehty oljenkorsista, joihin olet voinut tarrautua epätoivosi hetkellä. Se on tuonut lohtua. Se on kannatellut. Se on tuonut iloa, yhteyttä toisiin ihmisiin. Sydämestä sydämeen.
Yhtenä päivänä havahdut. Korttitalosta on irronnut yksi, kaksi tai kolme pilaria. Jotakin on mennyt rikki ikuisiksi ajoiksi. Tahtomattasi, liian aikaisin. Olet yllätetty, jätetty. Et tiedä, mihin enää voit luottaa. Miten tämä voi olla totta?
Rysähdyksessä sait lahjaksi siemeniä. Paljon ja monenlaisia. Oletko valmis kylvämään ja hoivaamaan siemeniäsi koko rakkaudellasi – täydestä sydämestäsi?
Korttitaloon on nojannut osa sinusta – et sinä kokonaan. Hän on osa kaukaisesta menneisyydestäsi. Hänen on täytynyt aikuistua liian varhain, selvitä omillaan ilman tukea.
Jotta siemenesi voisivat itää, kohtaa tämä osa itseäsi nyt rakkaudella. Hän ansaitsee kaiken myötätuntosi, hellyytesi. Esitä hänelle kysymyksiä. Minkä ikäinen olet? Mitä hän olisi aikoinaan tarvinnut? Kysy myös: keneltä. Odota lempeästi – ethän vaadi vastauksia.
Kun alat tuntea häntä paremmin, anna hänelle uusi elämä tällä kauniilla planeetalla. Anna hänen syntyä ja kasvaa aikuiseksi niin, että hänen luonnolliset tarpeet tulevat kuulluiksi, nähdyiksi ja täytetyiksi. Tämä kaikki voi tapahtua mielessäsi ja tuntua todelta kehossasi. Ja muista – sinun ei tarvitse tehdä tätäkään yksin.
Jotakin palaa kotiin – tällä kertaa ikuisiksi ajoiksi. Rysähdyksessä purkautuneet siemenet voivat nyt alkaa itää ja kasvaa kohti kukintaa ja hedelmiä.
Riitta Saarikko, 2.5.2020